Hoida homma Koo

Tähänhän meinas ihan tulla oikeen pitkä tauko, vaikka juur hehkutin mun puheripulista.

Noh, onneks tää ei oo mikään maailmanluokan ykkös-blogi (hö hö), kunhan itteeni helpottaakseni puhun tänne. Kotona koira vaan kääntelee päätään (samaten Tero) ja lapsikin hokee vaan isiä ja pappaa, niin koin tän parhaaks paikaks jauhaa. 

Nyt on kyl oikeesti paljon meneillään suunnittelua ja tekemistä. 

Omiin häihin on enää +6kk aikaa (whaaat just oli 2v kun päätettiin asiasta kohtu-vuokralaisen läsnäollessa) ja tosiaan oon saanut myös kunniatehtävän olla kälyni kaasona, joiden häitä vietetään myös 2016.

Tähän väliin vähän itsekehua haiseen,  mutta pakko sanoo, että kaikki tapahtumat ym  mitä on tullu järjetettyä on sujunu multa kyllä paremmin kun hyvin ja oon saanut hyvää palautetta! Pitäisköhän sitä ihan lukee itellensä ammattinimike, "juhlasuunnittelija"? Mä tykkään tästä ja osaan mielestäni ottaa asioita huomioon monelta eri kantilta ja hoitaa niitä, niin miksipä ei ;) Ainoo asia missä oikeesti saan hommat hoidettua ajallaan ja KUNNOLLA, koska häät on mulle iso juttu. Elämän yks hienoimmista (ja tärkeimmistä) päivistä, niin en tosiaan ota tätä aihetta kevyesti. En tietenkään myös ressaa itteeni hulluks, koska prioriteetti no1 on sanomattakin selvää, tytär. Mutta ymmärtänette varmasti mun pointin.

Heh, koti on läävällään, auto on kun iso roskis sisältä, aina ei jaksais edes ruokaa tehä, mutta onneks ollaan kuitenkin terveitä ja lapsi kyllä saa ruokaa jokapäivä - ei huolta mummut ;) 

Tää on ihan huikeeta hommaa saada suunnitella omia häitä ja vielä jeesata toista jakamalla ideoita ym. Sillä siinä saa itellekkin lisää ideoita toisen morsiamen päästä.

Esimerkkinä kutsut; ite oon aika yksinkertanen ja en mikään luovuuden huippu sellasissa missä pitäis sanallisesti muodostaa jotain kaunista ja sointuvaa, niin en saa mitään runon tynkää väänettyä, mutta laulun sanoja muistan paljon. Niin tässä tapauksessa jos kaasolta kaivataan vinkkejä runoihin, niin mä menetän melkein yöunet sen takia kun mietin vaan sitä että "ei jumalauta emmi, etkö sä osaa edes riimitellä":D en... Mutta luojalle ylävitoset siitä, että tuleva morsian itse on tässä hyvä ja sai kutsuista juuri oman näköiset! Kuvia en kutsuista laita, ennenkun häiden jälkeen (välttääksemme ylimääräisiä kuokkijoita ja pitääksemme jotain salassa).

Mä oon nyt tosiaan ensimmäistä kertaa itse kaason roolissa ja olen otettu tästä kunniasta. 

Tiedän kyllä teoriassa mitä kaikkea kaason tehtäviin kuuluu ja mitkä asiat on meidän vastuulla hoitaa niin, että hääpäivä sujuu mutkattomasti (vaikkei fyysistä kokemusta vielä olekkaan).

Esim. erittäin tärkeät pissa ja kakka jutut. Kuka morsian jaksaa ajatella hääpäivänä, että onko miesten ja naisten vessassa tarpeeks paskapaperia ettei tarttis helmaan pyyhkiä. Yh, joo kiva, mutta oikeesti. Kaasot hoitaa! 

Kuitenkin jos (ja kun) kurkusta menee alas muutakin kun maitoo ja mehua, niin veskissä saattaapi tulla jonoo, kun kaikille tulee aina samaan aikaan hätä, tietenkin. 

Me pidetään huolta, että hääparilla on lasit täynnä juotavaa ja vettä saatavilla,

jelpataan sen koltun kanssa ettei pisut valu pitkin punttia (tähänkin löysin huikeen ratkaisun, varmaan vanha juttu mutta mä tuun sit myöhässä. Tosin morsian vois kyllä itse pyyhkiä :D Mutta pyyhkiminenkin hätätapauksessa onnistuu :D), hoidetaan mahdollisia mikrofooniin kerrottavia asioita (kröh kröh-änkyn änkyn, 123, kuuluuko?) ja pidetään hyvää "hää-atmospheria" yllä ! Vaan pari juttua  mainittuna, mutta jokainen morsian/kaaso tietää omat tehtävänsä häissä, sillä kaikki on erilaisia ja omannäköisiä. :) 

  

Kuvat google/offbeatbride.com

UUUUuuuuuu en malta odottaa!! Häät kaasona sekä morsiamena ja molemmat juhlat on ihan piaannnn!!!

En kyllä malta oottaa sitäkään, mitä häiden jälkeen tapahtuu kun kaikki loppuu kun seinään :( 

No, ei ny mietitä sitä vielä. Otetaan kaikki ilo irti itsemme toteuttamisesta ja unelmapäivän suunnittelusta :) 

Jättäkää ääntänne kommenttiboxiin tai facebookkiin, mistä haluatte kuulla? Mikä teitä mietityttää suunnittelussa ym, sillä jakamalla erilaisia ajatuksia voidaan saada parempi lopputulos :) 

Heipätiheei!

Teemabileet

Oi pinterest... mitä oletkaan mulle tehnyt.

Uudistanut hääsuunnitelmia suuresti, mutta samalla myös pilannut juurikin sen takia, koska ideoita vaan sataa! Ja valinnan vaikeus, mikä raivostuttava "ongelma".

Gaaah!

Ohessa tyylejä, joista tykkään paljon, (vuodenajasta riippumatta). En ala selitteleen mitään ihmeitä, koska kuvat kertoo enemmän kun mun lörpötykset. Toivottavasti joku muukin vois löytää näistä itelleen kipinää hääsuunnitteluun, tai muihin mihin ikinä sitten.
Tässä pienenpieni osa kuvista, mitä multa oikeesti löytyy puhelimen kätköistä, mutta tää menis tukkoon jos läväyttäisin kaikki tiskiin, niin ripottelen niitä sitten pitkin seuraavia juttuja. Pinterest kuva-sadetta - Enjoy!

                           

 

                         

Liikaa ideoita, liikaa ihania kuvia, äääää ! Se on hyvä, mutta myös huono. Naiset, ymmärrätte mun pointin. Tero (tuntuu että monet muutkaan miehet) ei ymmärrä käsitettä "on, mutta ei oo". :D

Palaan taas pinterestin (ja muiden nettipuotien) pariin hankkimaan lisää ideoita, jännetupintulehdusta ja peukku kramppeja.

Bye!

ps. 
Pahoittelut sinulle, joka viilusilmälläsi katselit kuvia, kuinka niiden asettelu on päin rektaalia, mutta tässä harjoitellessa koko ulkoasu tulee vielä muuttumaan. ;) kiitän kärsivällisyydestä, sillä mäkin tässä treenaan sitä ;D

Oh my ladies

Lauantaina tosiaan käytiin kaasojen kanssa mekkojen sovittelureissulla. Voi pojat oli kyllä hauskaa!!

Aamusta saakka mulla oli niin kiva fiilis! Oon niin odottanu että päästään kaikki 4 samaan aikaan treffaan! Oikeen meikkasin ja suoristin tukan (what?). Tero lähti viemään tirppaa mummulaan, joten mä sain tilaisuuden hypätä TKL:n penkkiin.

Bussilla pääsee kyllä mukavasti täältä Pyllymurosta big cityyn, ja matkakin kuluu joutusammin piuhat korvissa dints dints.

Perille päästyä likat odotteli ovien eessä (ihmeen maltillisesti) kiljuen! Ekana suunnattiin  siis Leimuskaan, joka löytyy Koskarin kolmannesta kerroksesta. Ihana söpö pikku putiikki, jossa oli suhteessa paikan kokoon aika paljon valikoimaa! Varsinkin wanhojenmekkoja löytyy rutkasti, ja lyhyitä mekkoja. Hinnat on aika hunajaisia, mutta mekot on myös laadukkaita.

Tosin meidän makuun ei löytynyt kun ihan pari kolme mallia, eikä niistäkään kaikille nappi kokoa. Mutta pääasia olikin nyt vain sovitella avoimin mielin, jotta tiedetään minkä tyylisiä/mallisia lähdetään metsästään.

Seuraavaksi suuntasimme kerrosta alemmas, In Stockiin.

Siellä mekkoja oli kans todella paljon ja tykkäsin kun yhdestä mallista oli aika monta värivaihtoehtoa! Että vaikka oikeeta kokoo ei löytynytkään kaikille samana värinä, niin malli kuitenkin saatiin.

Siellä myyjät palveli mekot päälle ja pois. Murhaavan katseen sain kun Elise hihkas mulle verhon takaa, että "tuutko laittaan tän kiinni" "No tottakai tuun oota!" Niin myyjä kiilas kunnon kyynerpää-taktiikalla että "eikun minä tulen".. Oukhey..! You do your job! 

 

Ja  voi veljet siellä oli ruuhka-aika! Miten kaikki on aina sillon liikkeellä kun mäkin? Ja käyn vielä niin harvoin, mutta tuntuu että meen aina väärään aikaan väärään paikkaan. Ahdistaa sellanen väentungos.

Meitä palveli In Stockissa täti, jolla oli näkymätön kukkahattu. Hattu oli ruma ja aivan saatinan kireä. Mutta en ala kirjottaan siitä enempää (vaikka sainkin siihen kannustusta), sillä en uskalla. Jos tätillä on henkkoht. asioita mitkä kiristää pinnoja, niin en voi syyllistää. Mutta aika närpästä palvelua ja toisten vartaloiden arvostelemista oli kyllä. Huh huh, tuon reissun jälkeen käytiin pikku happihypyllä, mikä tuli tarpeeseen!

Mielessä kävi pari kertaa, että mahtokohan mammaa hiertää hiekka pikkareissa, mutta kaikilla on niitä päiviä. Tosin mielestäni asiakaspalvelijan ei kannattaisi kauheesti (töissä) tiuskia asiakkaille, koska mun teorialla siinä äkkiä menettää pari maksavaa asiakasta...

Muttajoo, malli kuitenkin löytyi kaikesta huolimatta! (ainakin todella vahva ehdokas)

3 naista, jotka vartaloiltaan on aivan erimallisia, niin sopi kaikille todella hyvin! Jee!

 

Pikainen visiitti myös Hämeenkadun Haloselle, mutta sieltä ei löytynyt kun yksi passeli ehdokas meidän makuun.

Ma ladies <3

Kävin myös ostamassa Punnitse ja säästä putiikista tuota ihanaa ruusulimuu, ihan vaan virkistääkseni mieltä miltäs se maistuikaan. Yhtä raikasta kyllä, mutta ruusuisempaa kun mitä muistinkaan. Ja ostin myös vähän lakuja... ja vadelmalakua... ja salmiakkisuklaalakua... heh...

Pikku vinkki: jos käyt ostamassa tuota erikoislimuu, juo se niin kylmänä kun mahdollista. Eli heti siitä kylmäkaapista kassankautta sen saatuasi. 

Kun tuo pikkusenkin lämpiää laukussa, niin ei kyllä enää maistu hyvältä.. Eipä se kokiskaan lämpinänä niin herkkua oo :) 

Maksoi 2,45€, eikä tätä kyllä kaikkea kerralla juo. Mutta jos kaipaat vaihtelua ja makuelämyksiä, niin suuntaappa tuohon kauppaan kylmäkaapille ;) Ja vitsi miten ihania pulloja!!!!

Teidän hämäykseksi esittelykuva otettu mäkkärissä flurryn kera (*kädet silmillä apina emoji*)

Mutta oli ihan huikee päivä, ja parasta kyllä hengata noitten mahtavia tyyppien kans ihan kunnolla eikä vaan jauhaa ideoita whatsapissa!

Peace, I'm out !

Daddy Cool

ihi, iti, ishi, ISI !

Isänpäivää vietettiin Vammalassa, missä meidän vanhemmat asuu.
Vaikka päivään mahtui (Anniinan päikkäri-aikaan) kummitädin lentopallo-peli, missä minä ja Tero oltiin jeesaamassa kahvion kanssa (herranjumala älkää laittako mua enään paikkaan missä pitää laskea ilman laskinta, onneks Tero oli mukana, heh) ja illalla vielä VaLePan peli, mutta siellä Ansku oli mukana ja reippaasti jaksoi ollakkin. Tosin enemmän kiinnosti pappa kun itse peli, mutta sallittakoot se ;)

Anniina teki päiväkodissa isille lahjaksi kolme sämpylää (kuulemma hieman koski taikinaan ja nekin söi) ja hienon (kana?) kortin, jonka takana yhden maailman ihanimman lastenlaulun sanoja. <3
Pikku sämpyliäisistä ei ehditty ottaa kuvaa, kun ne meni parempiin suihin.

Mä myös laitoin omat sormeni lahjaan ja tilattiin anskun kanssa ehkä coolein isi-paita :)

Luulempa, että nykyään lasten tekemät lahjat ovat kuitenkin se, mitä vanhemmat odottaa eniten juhlapäivinä. 

Synttärit, isän/äitienpäivä, joulu, nimpparit..

Sillä ne on oikeesti aitoja ja jotain niin hellyyttäviä. Ei se vaimon ostama kello tunnu niin upealta, kun se, että lapsi on piirtänyt päiväkodissa isistä kuvan (mikä tosin oikeesti on kirahvi).

Ja ne runot, joissa kerrotaan kuinka rakas isi/äiti on ja mitä kaikkia ihania lausakhduksia lapset keksivätkään!

Tai esim. kuva missä on äiti sekä isi ja isillä on makaratiku :D:DDDD voi kikkeli.. Sekin piirretty... :DD 

Tää tosin on mun Vauvamuistot kirjasta napattu kuva, mikä on osoitettu isille niinkun siinä lukee. Ei isänpäiväkortti, mutta varmasti tarkoitus ollut jotain sinnepäin!

Kyllä, saa nauraa!

Ihan mielettömän taiteellisia noi rastit i:n päällä, silmäpussit?!:D, kukkasormet ja no.. oikeestaan kaikki tossa kuvassa :D 

Seitsemänvuotiaana tiesin jo perussuomalaisen miehen mallin. Adidas-collegepaita, makkaraa ja ööömm pippeli? :D Myös äiti on todella kaunis olento :D

Jeppisjepulis, tää on parempi jättää tähän nauruun eikä yrittää enään vääntää mitään turhaa mikä ei päihitä tuota kuvaa!

To be continued...

Tärkeät tyypit

Kaasot ja bestmanit

Kaasoista lähinnä, sillä Tero (saa luvan!) hoitaa miesten jutut (ajoissa!). 

Mä valitsin ja 'kosin' kaasoja melkosen hyvissä ajoin, viimevuoden puolella, heh. Tässä yksi hienoinen ero miehissä ja naisissa mitä tulee hääsuunnitteluun.
Millä perusteilla mä kaasot valitsin? 

No kenen kanssa mä oon yhteyksissä, kenen kanssa on vietetty paljon aikaa nuoruudessa/lapsuudessa ja nykyhetkessä. Ja sanotaanko, että kun pistää silmät kiinni ja ajattelee ystäviä, niin ne jotka ekana pomppaa silmiin ja laittaa hymyn huulille, niin siinäpä on jo vastaus :)

pinterest

En uskonut että saan kasaan ystävän päiväkodista, ystävän tanssiharrastuksen (silloisen elämän) kautta ja  myös padum tsih! Real deal keittokamu yläaste-ajoilta, lähes kaikilla on yks jonka kanssa on todella menty lujaa ja noloja juttuja riittää. (Oumaigaad. :D) Niistä ajoista on onneks aikuistuttu, kasvettu ja karvotuttu. 

Saanen esitellä minun kaasot, Emma, Elise ja Anni !

Anni <3
Meistäkin on paljon sensuroitua kuvamateriaalia, mutta jos nyt osoitetaan sitä aikuisuutta edes vähäsen ;D

Emma <3
Mä yritin löytää jonkun inhimillisen kuvan meistä mutta eeeei, tää on järkevin ja fiksuin. :D 

Elise <3
Ja tähän pakko sanoo, että kerrankin meistä järkevä ja hyvä otos :D yleensä ne on jotain aaaivan muuta!

Mulla on 3 aivan huikeeta ihmistä vierellä, kun musta tulee rouva Koski. Tärkeenä päivänä tahdon todella että asiat menis niinkun on suunniteltu (mukaan lukien suunnitelma b ja c, jos a heittää veivit) ja tiedän, että kaasot pitää siitä huolen. 

Mä oon jäätävä suunnittelija-natsi. Tahdon tehdä ja suunnitella aina kaiken ite, jotta tiedän mitä millonkin tapahtuu. En siis sietäisi jos joku muu suunnittelis meidän häät ja mun pitäis vaan tulla paikalle puvussa jonka mahdollisesti JOKU TOINEN OLIS VALINNUT? hell no. Joku vois tykätä mutta not my thing. Esimerkkinä "Häät sulhasen tapaan" tai "kaksi julkkista ja yhdet häät". Itku tulee jo pelkästä ajatuksesta. Mutta henkäys ja huokaus ettei tollasta tuu oleen :D se siitä siis.

Kaasojen kanssa paskarrellaan paperitarvittavia ja suunnitellaan kyllä yhdessä koristeita ym, sillä kaipaan kuitenkin järkeviä mielipiteitä ja lisäkäsiä. Terolta vastaukseks saan pitkälti "ihan kiva", "joo", "aijaa" "okei, sopii mulle" ........ No entäs sitten kumpi on parempi, "no molemmat on ihan kivoja"..... Otappa siitä nyt sitten selvää, niin parempi hoitaa naisten kesken nämä ja palata Teron kanssa asiaan kun aiheeks tulee ruoka, alkoholi ja auto. 

MUTTA!
Huomenna päästään ekaa kertaa kaasoille sovitteleen kolttuja !! iiiiiiiii ! Ihanaa olla ite makutuomarin paikalla, eikä hikoilemassa pukujen kans kopissa! Vaikka sekin oli ihan kivaa, mutta tää on enemmän mun juttu! 

Terkuin ahtaassa paikassa ärsyyntyvä hikisika. 

Luoja se on raivostuttavaa sotkeentua siihen verhoon, kolauttaa takamus päin peliä ja lyödä kiukkusuoni niihin perkeleen nuppeihin kun oot vetämässä tiukkaa mekkoo päälles. Agh! Tässä yksi syy, miks mä käyn to-della harvoin shoppailemassa.

Onneks hääpukuliikkeissä kuitenkin on ammattilaiset auttamassa sua hyppään siihen pieneen koloon, auttaa mekon paikoilleen ja kiskoo nyörit napakasti!

pinterest

Mä kävin kaasojen kanssa Tampereen Morsiusgalleriassa sovittelemassa mulle pukuja, ja siellä oli kyllä ihania mekkoja!! Tosin omaani en sieltä ostanut, mutta mielettömän kauniita kaikki mitä kokeilin.

Jos mekkokierrokselle Tampereelle suunnittelette, niin ehdottomasti annan äänen Tullintorin Morsiusgallerialle! Mielettömän mukavia ja ammattitaitoisia konsulentteja, ja ottavat asiakkaansa tosissaan. Muista vaan varata aika! Sovitusaika oli muistaakseni 1,5h  kerrallaan, ja siinä ajassa ehtii kyllä sovittaan montaa pukua!  

Tyynelässä kävin Teron kanssa sovittamassa sille pukuja. Joten mulla ei sinänsä ole mielipidettä siitä paikasta, kun että puvut oli tooosi ahtaasti esillä (ilta- ja hääpuvut). Mutta silloinen myyjä ainakin oli tosi ammattitaitoinen ja osas kertoo kyllä tarvittavia asioita miehen pukuun liittyen. 

Mielestäni vuokra-pukuja vain oli tosi vähän miehille, mutta ihan siistejä kyllä. 

Mut ollaan tosiaankin huomenna menossa Koskikeskukseen sovitteleen kaasoille mekkoja, ja jos lähellä on muita liikkeita joissa kandee kävästä niin vinkkejä otetaan vastaan!

pinterest

Kuulostellaan tästä lisää alkuviikosta, kun on saatu vklopun menot alta.  :) 

Tää on kyllä niin loistava elokuva, jos et oo kattonu, niin laita seuraavaks listalle! 

Mutta lisäyksenä vielä erittäin erittäin tärkeisiin tyyppeihin, nimittäin ISIT!

Tulevat isit, tuoreet isit, vanhemmat isit, isoisit ja pilven reunalla tarkkailevat isit.

Älkööt unohtako tuota tärkeää päivää, Isänpäivää. 

Meidän lapselle isi on ainakin paras leikkikaveri ja muutenkin maailman paras juttu.
Isin kanssa ei kiukutella kun mennään päiväkotiin (toisin kun äidin kans) ja isi on paljon parempi heppa kun äiti. (konttaamalla tai olkapäillä kuinka vaan)

Anskun silmät kiiltää aina kun isi tulee töistä kotiin ja ensimmäinen selvä sanakin oli "isi" <3

                             

Anniinalla on myös ihan huikeet isoisät. Pappa (minun isä) ja Vaari (teron isä).

He rakastaa leikkiä ja touhuta Anskun kanssa. 

Pappalle viimeaikoina syntynyt tapa, lörpötellä Anskun kans puhelimessa aamulla aikasin ja illalla myöhään. Ansku tykkää siitä kyllä paljon, se ottaakin multa puhelimen ja tallaa ympäri kämppää kiljuen ja papattaen puhelimeen. "Kuka siellä soittaa" - "PAPPA PA PA". Okei no anna palaa, menee onneks pappan laskuun! ;)

Vaari taasen on opettanut Anskulle marjastamisen saloja. Mökillä ja mummilassa marjapuskat on kyllä syöty kuiviin. Suupielet mustikassa ja sormenpäät pinkkeinä vadelmista neiti painaa hullunkiilto silmissä puskalta toiseen. Perästä kuuluu vaan "nammmammam nam mmm". Harmi kun kesä meni jo :( 

Anniinalla on myös vielä yksi isä, nimittäin isoisoisä, "Tapsa-pappa"! Maan mainion pappa, joka touhottaa minkä kerkiää, matkustelee "Vigdis-mummun" kanssa Norjassa sukulaisissa ja elää täysillä elämää!

Tapio on minun pappa. Ja huikee pappa onkin!

Viettäkää ihana sunnuntai isien ja isoisien kanssa <3 Syökää hyvin ja tehkää kivaa yhdessä. 

Lähettäkää edes tekstari, soittakaa tai vaikka pullopostia (tosin se ei taida enää ehtiä), jos ette pääse paikanpäälle.

Daddy,

Your daughter (or son) Will Hold Your Hand A Little While But Will Hold Your Heart Forever.

ensimmäisenä kiinni isin sormesta <3 niisk..

Soon adjöö ja kattellaan taas ennenkun herkistyn enempää! :)